Kazue Katoun mangaan (2009–) perustuva Blue Exorcist -anime ehti olla tauolla jo seitsemän vuotta, kun sen ilmoitettiin yllättäen saavan lisää jatkoa alkuvuodesta. Blue Exorcist: Shimane Illuminati Saga -nimellä tunnettu uusi kausi alkoi tammikuussa 2024 ja sovitti mangan osat 10–15.
True Cross -akatemian eksorsistiopiskelijoista kertovan mangan adaptaatio on kärsinyt vuosien varrella monista tuotannollisista päätöksistä. Blue Exorcistin 25-jaksoinen ensimmäinen kausi ilmestyi vuonna 2011, kun manga vasta käynnisteli tarinaansa. Sarja oli virkistävä uutuus, joka jäi mieleen toimivasta musiikin käytöstä sekä luovasta tavasta yhdistää sisäoppilaitosestetiikkaa ja kristinuskoa aasialaiseen uskonnolliseen kuvastoon. Mangan ollessa vielä pahasti kesken sille päädyttiin kuitenkin kirjoittamaan vaihtoehtoinen loppuratkaisu, joka oli tyydyttävä päätös kauden tarinalle, mutta ei sopinut mitenkään mangakan jatkosuunnitelmiin.
Vuonna 2017 ilmestynyt toinen kausi Blue Exorcist: Kyoto Saga jatkoi hieman yllättäen Kiotoon sijoittuvalla tarinakaarella, joka sivuutti edellisen kauden lopetuksen kokonaan ja jatkoi mangan viitoittamia reittejä. Mangaa lukemattomat katsojat olivatkin alkuun varsin hämmentyneitä hahmojen tavasta jatkaa elämäänsä kuin mitään ensimmäisen kauden lopun tapahtumista ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Ensimmäisen ja toisen kauden tuotannosta vastasi joka tapauksessa nimekäs studio A-1 Pictures, joten tuotannollisista kiemuroista huolimatta animaatiojälki oli kunnossa, mangan heräämistä henkiin oli ilo seurata, ja Hiroyuki Sawanon musiikit onnistuivat loihtimaan sarjaan erityisen mieleenpainuvan tunnelman.
© Kazue Kato / Shueisha, Blue Exorcist -tuotantokomitea, MBS
Kolmannesta kaudesta vastaa nyt uusi tulokas Studio Voln. Tarina keskittyy sivuhahmo Izumo Kamikin menneisyyteen ja jatkaa Kyoto Sagan japanilaisesta mytologiasta ammentavaa teemaa, sillä käy ilmi, että Kamikin perhe on aina elänyt tiiviissä yhteyksissä kettujumaluuksien kanssa. Kausi taustoittaa etenkin syitä Izumon vaikeuksille luottaa ihmisiin, joka on tullut aikaisemmin esille useissa tilanteissa koulukavereiden kanssa. Lisäksi uudeksi viholliseksi nousee Illuminati ja hullu tiedemies Gedoin, joka tuntuu aivopesuhankkeineen ja ihmiskokeineen sarjan toistaiseksi irvokkaimmalta pahikselta.
Studiovaihdoksesta huolimatta uudella kaudella on mukana nimekkäitä tekijöitä kuten Daisuke Yoshida (Hunter x Hunter, Hajime no Ippo) ja Yurie Ouhigashi (Maquia, The First Slam Dunk), mutta animaatiojälki huokuu silti ekonomisia ratkaisuja. Vauhdikkaita taisteluita ja sinisiä liekkejä nähdään vähemmän, ja tilalla on paperinukkemaisia hahmoja, jotka liikuttavat lähinnä suutaan ja liukuvat taistelukohtauksissa staattisina kohti toiminnan määräämää suuntaa. Sarjan tunnusomainen musiikki on tallella, mutta sitä käytetään harvakseltaan ja esimerkiksi muistettavinta, intialaisvaikutteista U & Cloud -taisteluteemaa ripotellaan satunnaisiin pikkumähinöihin jokseenkin huolimattoman oloisesti. Lopputuloksena tunnelma ei pääse enää niin hyvin oikeuksiinsa.
© Kazue Kato / Shueisha, Blue Exorcist -tuotantokomitea, MBS
Kolmas kausi toistaa tarkasti mangan tapahtumat ja jatkaa suoraan kesken jäänyttä tarinaa, joten sen rytmitys tuntuu välillä armottomalta. Edellisestä kaudesta on kuitenkin kulunut jo seitsemän vuotta, mutta heti ensimmäisessä jaksossa vielä lämmittelevä katsoja heitetään suoraan syvään päätyyn, kun rehtori Mephiston todellinen identiteetti paljastetaan. Tämän pitäisi olla kauan odotettu huippukohta, mutta nyt yllätys jää täysin tarinan alun jalkoihin. Sarjan vanhojen hahmojen välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä kemiaa jää myös kaipaamaan lisää, sillä välillä tuntuu, että taistelun tiimellyksessä kaikki höpisevät kuin seinille. Päähenkilöveljekset Rin ja Yukio ovat tällä kaudella erityisen vaisuja, ja mangassa persoonallisina ja voimakkaina uusina hahmoina esitellyt Arthur A. Angel ja Lewin Light käydään heidätkin läpi pikavauhtia.
Sarja onnistuu keräämään jonkin verran kierroksia loppua kohden, ja jakso 10, jota voi pitää tarinakaaren varsinaisena lopetuksena, onnistuu paikoin jopa koskettamaan. Viimeiset kaksi jaksoa käytetään kuitenkin lähinnä sotkujen siivoamiseen ja tunnelman keventämiseen, ja ne jäävät kokonaisuudesta varsin irrallisiksi. Klassiseen rantajaksoon päättyvä lopetus antaa kuitenkin hippusen toivoa, että seuraavalla kaudella keskitytään mahdollisesti taas enemmän Okumuran veljesten väliseen suhteeseen.
© Kazue Kato / Shueisha, Blue Exorcist -tuotantokomitea, MBS
Mangan ilmestymisen aikoihin demonien ja elävien kuolleiden kanssa painiminen tuntui vielä tuoreelta, mutta nykyään Demon Slayerin ja Jujutsu Kaisenin kaltaiset jättisarjat ovat jo aikoja sitten jyränneet Blue Exorcistin ohitse. Tämä on toki harmillista, sillä alkuteos on edelleen mielenkiintoinen luomus taikakoulukonseptin sekä värikkäiden uskonnollisten ja mytologisten elementtien takia. Blue Exorcistin uutta kautta voi edelleen suositella sarjan vanhoille faneille, mutta muuten shounen-genressä on nykyään parempaakin katsottavaa. Kauden parhaaksi anniksi jää Uverworldin alkukappale Eye’s Sentry, joka muistuttaa nostalgiannälkäistä katsojaa ykköskauden Core Pride -bängeristä ja menneiden aikojen loistosta.
