Kahden ninjaklaanin yli sata vuotta kestänyt vihamielisyys saa uuden käänteen, kun shogun Ieyasu Tokugawa pistää liikkeelle kilpailun hänen kahden lapsenlapsensa perimisoikeudesta. Tokugawa määrää molemmille klaaneille toisen lapsenlapsistaan, jonka puolesta klaanien tulee lähettää kymmenen parasta taistelijaansa. Pelkkä klaanien välinen vihanpito muuttuu siis avoimeksi verenvuodatukseksi. Voiton voi saavuttaa vain jäämällä henkiin.
Basilisk on mangasovitus Fuutarou Yamadan vuoden 1958 Kouga ninpouchou -nimisestä romaanista. Sen sovitti Masaki Segawa Young Magazine Uppers -lehteen, jossa sitä julkaistiin 34 luvun verran vuodesta 2003 vuoteen 2004. Suomessa kustantaja Punainen jättiläinen toi mangat hyllyille ensimmäisen kerran vuonna 2011. Sarjasta tehtiin myös vuonna 2005 studio Gonzon toimesta 24 jakson animesovitus.
Asetelmana kahden ninjaklaanin välinen kaksintaistelu 1600-luvun Japanissa luo jo valmiin mielikuvan, mitä Basiliskin kaltaiselta sarjalta saattaa odottaa. Mielikuva kuitenkin muuttuu jo ensimmäisillä sivuilla, kun kuviin astuu epäluonnollisen näköinen hirviö ja kaksintaistelukin on miekkailua monin verroin mielikuvituksellisempaa. Lennokkaiden taistelukohtausten lomassa koko teoksen lähtökohdat esitellään lukijalle. Kymmenen klaanien parasta taistelijaa shogunin kummankin lapsenlapsen puolesta, palkintona shogunaatin suojelus seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi.
Pelkäksi taisteluksi ei sarjan ensimmäinen pokkari sentään jää, sillä jo ensimmäisessä luvussa esitellään klassinen Romeo ja Julia -rakkaustarina, jota lukija pääsee seuraamaan. Tyttö ja poika eri klaaneista kielletyn rakkauden edessä, kuinka heidän tulee toimia? Tähän rakkauteen historiallisen lisäulottuvuuden tuo myös sarjan ensimmäisen murhan taustatarina.
Rakkaustarina sekä hahmot ylipäätänsä jäävät kuitenkin ensimmäisen pokkarin aikana vielä hieman pimentoon. Hahmokaarti on verrattain laaja, sillä molempien klaanien taistelijoita on kymmenen, joiden lisäksi muitakin hahmoja riittää. Toiminnantäyteisessä alussa hahmojen tarinat sekä persoonallisuus jäävät hieman taka-alalle. Pelkästään Basiliskin kaikkien hahmojen muistaminen ensimmäisen pokkarin pohjalta on haastavaa.
Basilisk näyttää mielestäni terävimmät kyntensä Masaki Segawan taiteella. Parhaimmillaan sivuille piirtyy toinen toista kauheampia kuvia niin, että Segawan taidetta voisi jo verrata kauhumangoihin. Realistinen tyyli yhdistettynä yliluonnollisiin hirviöihin ja väkivaltaan tekevät jo sinällään Basiliskin lukemisesta arvokkaan kokemuksen kauhutaiteen ystäville. Lisäksi hahmokaartin laajuudesta puhuessa tulee huomauttaa, että nimenomaan Segawan taide antaa kuitenkin lukijalle hyvät avaimet jokaisen hahmon tunnistamiseen.
Kaikista eniten ensimmäisessä pokkarissa on silti vauhtia. Jokaisen luvun nimi on sen hetkinen tilanne jäljellä olevien taistelijoiden määrästä kummastakin klaanista, joten se ei pääse missään vaiheessa lukijalta unohtumaan. Vauhti ja väkivalta eivät hellitä yhdenkään luvun ajaksi kokonaan, vaan mitä hienoiten koreografioidut taistelukohtaukset valtaavat suurimman osan sivuista. Jos taistelut eivät ollenkaan kiinnosta, saattaa Basilisk olla siis väärä sarja. Mangaa ei kuitenkaan pidä lokeroida vain yhteen genreen, vaan kauhun, historian ja romantiikankin ystävät löytävät siitä paljon tykättävää. Basiliskista saa varmasti sitä enemmän irti, mitä pidemmälle sen kutkuttava tilanne etenee. Sarjan suuntaa on ensimmäisen pokkarin perusteella vielä vaikeaa arvioida, mutta ainakin minä jään seuraamaan sitä vielä neljän pokkarin ajaksi.
Sarjan uudelleenjulkaisun toinen osa julkaistaan 25.10.2024.