Oli tarinassa sitten suuria tunteita tai vain pientä sutinaa, animesta ja mangasta tuttujen parien kautta voi oppia myös tuntemaan japanilaista yhteiskuntaa! Tässä ystävänpäiväspesiaalissa tutustutaan viiteen erilaiseen animesarjaan ja annetaan niissä esiintyvien parien kertoa jotakin seurustelusta Japanissa.
Työkaverit: Retsuko ja Haida (Aggretsuko)
© 2024 SANRIO CO., LTD.
Vaikka deittisovellukset ovat Japanissakin nousussa ja ne ovat vaikuttaneet suuresti viime aikojen seurustelutapohin, Meiji Life Yasuda Insurancen vuonna 2023 teettämän kyselyn mukaan yli 30 % vastaajista on yhä tavannut aviokumppaninsa omalla työpaikalla.
Aggretsukossa käsitellään monenlaisia japanilaiseen työelämään liittyviä ilmiöitä ja stereotypioita, ja toisena tärkeänä viitekehyksenä on Retsukon halu löytää itselleen kumppani. Sarjan edetessä hän kokeilee muun muassa vanhempiensa järjestämää avioliittotapaamista ja saa myös tuntea pettymyksen, kun toiveet perinteisestä avioliitosta eivät toteudukaan omapäisen start-up-yrittäjä Tadanon kanssa. Sekä Retsuko että Haida koettavat tapailla kumpikin tahollaan myös itselleen sopivan oloista työkaveria: Retsuko punapanda Resasukea ja Haida Inui-koiraa. Retsukon ja Haidan välit eivät joka kaudella ole kovin harmoniset ja ihastunut Haida piilottaa pitkään todelliset tunteensa. He sinnittelevät pitkään pelkkinä työkavereina, mutta nyt kun sarja on saanut jo viisi kautta, pari on vihdoin päätynyt yhteen ja solminut avioliiton.
Ulkonäkö: Yamato ja Gouda (My Love Story!!)
© Aruko, Kazune Kawahara, SHUEISHA / ORE MONOGATARI!! -tuotantokomitea
Mikäpä nykykulttuuri ei olisi ulkonäkökeskeinen? On kuitenkin varsin harvinaista, että aihetta käsiteltäisiin animessa tai mangassa, sillä anime- ja mangahahmot edustavat monesti jonkinlaista ideaalia.
My Love Story!! -sarjan Takeo Gouda on suuri ja vahva köriläs, jolla on myös suuri sydän. Japanissa isokokoisuus ja ylipaino on verrattain harvinaista ja sitä saatetaan helposti kommentoida. Miehen malli on myös muuttunut pehmeämmäksi, ja animessakin näkee yhä useammin vain kauniita (bishounen) tai komeita (ikemen) poikia. Totteröhuulinen ja jylhä Gouda onkin koko kouluikänsä ajan ollut tyttöjen halveksima, vaikka muiden poikien mielestä hän on voimakas ja hyvä jätkä.
Sarjassa seurataan Goudan tutustumista ja ihastumista suloiseen Yamatoon, joka viattomuudessaan vastaa pientä pyöreää kanelipullaa. Tämä alati kannustava ja jotakin hyvää jatkuvasti leipova yamato nadeshiko, puhtoisen viaton ideaalityttö, arvostaa ja rakastaa Goudaa omana itsenään. Heidän ulkonäkö- ja kokoerostaan tuleekin sarjan suurin vitsi ja sattumusten lähde, mutta aina pysytään hyväntahtoisella alueella. Tukena on myös Goudan klassisen hyvännäköinen ystävä Sunakawa, joka torjuu pinnallisten tyttöjen lähestymiset vain ollakseen kannustava kaveri. Sarja kommentoi ulkonäköasioita varsin kärjistetysti ja päätyy edelleen vahvistamaan monia stereotypioita hyvinä pidetyistä piirteistä, mutta sen sanoma sisäisen kauneuden ja kivan kaveruuden voimasta tuntuu aina positiiviselta.
Järjestetty avioliitto: Miyo ja Kiyoka (My Happy Marriage)
© 2023 Akumi Agitogi / Tsukiho Tsukioka / KADOKAWA / My Happy Marriage -tuotantokomitea
Järjestetty avioliitto on varsin yleinen aihe japanilaisessa elokuvassa. Se läpileikkaa muun muassa mestariohjaaja Yasujiro Ozun (1903–1963) koko tuotannon, ja on vahvasti läsnä myös esimerkiksi Yukiko Soden uudemmassa elokuvassa Aristocrats (2020). Animessa järjestettyjä liittoja näkyy kuitenkin syystä tai toisesta paljon harvemmin.
My Happy Marriage on virkistävä poikkeus, joka sijoittuu Japaniin vaihtoehtoiselle Taisho-kaudelle (1912–1926), jossa esiintyy myös yliluonnollisia ilmiöitä. Miyo on syntynyt ilman mitään erityisiä kykyjä, joten hänen isänsä haluaa saada mahtisuvulle arvottoman tytön pois jaloistaan. Miyo naitetaan äkkiä hankalassa maineessa olevalle komentaja Kiyokalle, mutta heidän välinen suhteensa alkaakin yllättäen rakentua varsin sujuvasti. Kunnes käy ilmi, että eräällä toisen perheen päällä on omat suunnitelmansa Miyon suhteen…
My Happy Marriagessa nähdään useampi perhe ja kuvataan osuvasti sitä, miten sopimusliitot ovat aikoinaan toimineet sukujen pelinappuloina. Ennen toista maailmansotaa järjestetty avioliitto oli Japanissa yhteiskunnallinen normi. Avioliiton solmiminen oli juurikin vanhempien tai sukulaisten kontolla ja sen tarkoituksena oli jatkaa sukulinjaa ja tukea patriarkaalista perhejärjestelmää. Vasta vuonna 1947 voimaan tuli lakimuutos, joka poisti vaatimuksen vanhempien suostumuksesta avioliittoon astuessa. Tilastollisesti rakkausavioliitot ylittivät järjestetyt liitot kuitenkin vasta 1960-luvulla.
Seksuaalivähemmistöt: Yuri ja Victor (Yuri on Ice)
© Yuri!!! on ICE -tuotantokomitea
Taitoluisteluanime Yuri on Ice ilmestyi vuonna 2016 ja Yurista ja Victorista tuli nopeasti rakastettu paritus ja yleinen puheenaihe. Sarjaa kehuttiin realistisesta ja tasapuolisesta ihmissuhteen kuvauksesta, joka on japanilaisessa viihteessä yhä harvinaista miesten välisissä suhteissa. Parin välinen suudelma esitettiin kuitenkin epäsuorasti ja peitettynä, ja he vaihtoivat vihkisormukset symbolisesti tuomaan hyvää onnea kilpailuun. Tämä aiheutti jonkin verran hämmennystä tai jopa kritiikkiä joidenkin katsojien keskuudessa.
Nyt sarjaan liittyvä elokuva on jäänyt tuontantolimboon, ja alkaa hiljalleen näyttää siltä, että fanien pettymykseksi Yurin ja Victorin tarina ei tule jatkumaan. Tästä kaikesta huolimatta sarja tuntui raikkaalta tuulahdukselta omassa ajassaan. Se myös onnistui kiteyttämään länsimaisille faneille, mitkä ovat yhä japanilaisen valtavirtakulttuurin normit ja miksi laajalle kohdeyleisölle markkinoidussa urheilusarjassa joudutaan toimimaan niin vihjailevasti miesten välisen suhteen kuvauksessa. Tänä päivänä Japani ei nimittäin vieläkään tunnusta samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa. 2020-luvulla asian puolesta kampanjointi ja julkinen keskustelu on kuitenkin lisääntynyt, ja oman parisuhteen voi nimellisesti rekisteröidä jo yli 360 kaupungissa ja kunnassa.
Joulu: Yurie ja Kazama (Ping Pong the Animation)
© Taiyou Matsumoto / Shougakukan / Ping Pong the Animation -tuotantokomitea
Ystävänpäivän lisäksi joululla on Japanissa tärkeä merkitys romanttisille suhteille. Koska perheeseen liittyviä yhteisiä jouluperinteitä on vähemmän, päivästä on tullut myös pareille tärkeä juhla. Joulukanan ja mansikkaisen pukkikakun nauttimisen lisäksi pariskunnat saattavat viettää yhteisiä treffi-illallisia tai varata romanttisia matkoja. Myös kavereiden kanssa juhliminen on yleistä. Lupaus viettää joulua yhdessä nähdäänkin monessa sarjassa, mutta entä jos treffit menevätkin pieleen, ja joulua joutuu viettämään yksin?
Ping Pong the Animationin joulukohtaus on yksi muistettavimpia musiikkikohtauksista animessa. Se näyttää sarjan hahmot viettämässä joulua eri tavoin – yksin ja yhdessä – mutta mieleenpainuvin on Yurien ja Kazaman tarinankaari. Siinä Yurie vaeltelee yksin Shonan no Hoseki -valopuistossa ja haaveilee haikeana yhteisistä joulutreffeistä Kazaman kanssa. Lopussa hän saa tietää, että kiireinen huippu-urheilija ei ole edes saanut hänen treffipyyntöään, joten hän poistaa viestinsä tämän kännykästä. Kaunista, mutta niin sydäntäsärkevää!
Lähteet: Nippon.com, Japan Times
Kirjallisuus: Yoko Tokuhiro – Marriage in Contemporary Japan (2010)