Animesarjoissa on perinteisesti kuultu japanilaisten tekemää musiikkia, mutta muutamissa mielenkiintoisissa poikkeustapauksissa länsimaalaisten artistien ja yhtyeiden tunnettuja kappaleita on käytetty animesarjoissa. Joitain näistä kuulee jopa sarjojen tunnuskappaleina.
Ergo Proxy (Radiohead – Paranoid Android)
Vuonna 2006 nähty dystooppinen scifi-rikossarja Ergo Proxy kertoo tulevaisuuden yhteiskunnasta ja sen paratiisin romuttumisesta. Sarjan lopputunnarina kuullaan yksi vaihtoehtorockyhtye Radioheadin tunnetuimpia kappaleita, Paranoid Android. Kun tämän kuuli ensimmäisen kerran aivan yllättäen, leuka lävähti lattiaan ainakin täällä. Ei olisi voinut kuvitellakaan kuulevansa myös Suomessa tunnetun englantilaisen yhtyeen musiikkia animesarjassa.
Great Pretender (Freddie Mercury – The Great Pretender)
Jos puhutaan täydellisestä yllättäjäesittäjästä animetunnuskappaleiden osalta, rikollisesta veijarijengistä kertova Netflix-animesarja Great Pretender vie potin kotiin. Kyseisen animen lopputunnuskappaleena soi legendaarisesta Queenista tunnetun edesmenneen solistilegenda Freddie Mercuryn soolotuotantona toteutettu kappale, jonka nimeä myös animesarja kantaa. Tämä jos jokin kappale sopii todella hyvin tämän animen tunnelmaan. Kunnon herrasmiesmäisen kusetuksen toteuttaminenhan on taidetta – kuten on tämä kappalekin. Ehkä joskus kuulemme The Show Must Go Onin tai muun Queenin legendaarisen kappaleen soivan animessa.
Eden of the East (Oasis – Falling Down)
Riitaisan Gallagherin veljesparin, Liamin ja Noelin progressiivisen rockyhtye Oasiksen viimeiseltä albumijulkaisulta Dig Out Your Soul löytyy yksi länsimainen animetunnuskappale, kun Falling Down päätyi poliittisen trillerianimen Eden of the Eastin TV:ssä esitetyn version tunnuskappaleeksi. Valitettavasti sarjan länsimaisissa blu-ray- ja DVD-julkaisuissa kappaletta ei kuulla ensimmäistä jaksoa enempää. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tunnuskappale on jouduttu vaihtamaan länsimaisessa julkaisussa toiseen todennäköisesti tekijänoikeuksien vuoksi.
Speed Grapher (Duran Duran – Girls on Film)
Jos minulta kysytään, kovin animen alkutunnarina kuultu länsimainen kappale on ehdottomasti yliluonnollisen valokuvaustrillerianime Speed Grapherin TV-versiossa kuultava kasarirockyhtye Duran Duranin klassikoksi muodostunut Girls on Film. Se sopiikin paremmin kuin hyvin sarjan tunnuskappaleeksi, sillä sarja sisältää yllättävän rasvaisia, kamalia ja limaisia supervoimat saaneita fetissikerholaisia, jotka ovat kaikki oman ahneutensa mutatoimia ihmisiä. Päähenkilö suojelee näiltä sarjan pulassa olevaa neitoa kamerallaan. Myös tämä kappale loistaa poissaolollaan länsimaisesta DVD-julkaisusta. Sääli, sillä Girls on Filmin korvannut geneerinen bassolinjarenkutus ei istu tähän sarjaan ollenkaan.
Daicon III ja IV-avausanimaatiot (Bill Conti – Runaway sekä Electric Light Orchestra – Twilight ja Hold on Tight)
Viidentenä ja listan viimeisenä lienee erikoisin tapaus, sillä Bill Contin musiikkia ja kaksi Electric Light Orchestran Time -albumin kappaletta löytyvät japanilaisen Daicon-nimisen scifitapahtuman avausanimaatioista vuosilta 1981 ja 1983. Itse animaation takana seisovat vielä tuolloin muuan pikkutekijät, jotka loivat myöhemmin Gainax-nimisen animestudion alaisuudessa sellaisia animeklassikoita kuin Nadia: The Secret of Blue Water (suom. Matka maapallon ympäri) ja Neon Genesis Evangelion. Mikä tekee näistä avausanimaatioista ja niiden kappaleista noston arvoisen tapauksen? Näiden kappaleiden käyttölupaa ei aikoinaan edes kysytty.
Länsimaisia musiikin esittäjiä on kuultu animessa paljon enemmänkin kuin tässä annetut nostot. Erityisesti yksi Glasgowsta lähtöisin oleva Skotlannin rockylpeys nousee esiin muutamassa yhteydessä. Siihen ja muihin palataan toisella kertaa.