Alkuperäinen nimi: Basilisk: Kouga Ninpouchou
Tekijä: Fuutarou Yamada ja Masaki Segawa
Kustantaja: Punainen jättiläinen
Suositushinta: 8,90 €
Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen
Osia suomeksi: 5/5
Osia luettu: 5/5
Julkaisuaika: 30.8.2024 (uusinta) – (Japanissa 4.2.2003 – 15.6.2004)
Kahden ninjaklaanin yli sata vuotta kestänyt vihamielisyys saa uuden käänteen, kun shogun Ieyasu Tokugawa käynnistää kilpailun kahden lapsenlapsensa perimisoikeudesta. Tokugawa määrää molemmille klaaneille toisen lapsenlapsistaan, joiden puolesta klaanien tulee lähettää kymmenen parasta taistelijaansa. Pelkkä klaanien välinen vihanpito muuttuu siis avoimeksi verenvuodatukseksi. Voiton voi saavuttaa vain jäämällä henkiin.
Basilisk on mangasovitus Fuutarou Yamadan vuoden 1958 Kouga ninpouchou -nimisestä historiallisesta fantasiaromaanista. Sen sovitti Masaki Segawa Young Magazine Uppers -lehteen, jossa sitä julkaistiin 34 luvun verran vuodesta 2003 vuoteen 2004. Suomessa kustantaja Punainen jättiläinen toi mangat hyllyille ensimmäisen kerran vuonna 2011. Sarjasta tehtiin myös vuonna 2005 studio Gonzon toimesta 24 jakson animesovitus.
Basilisk onnistuu jo ensimmäisessä pokkarissa hyvin asettamaan koko sarjan verisen fantasiatunnelman, kuten Animen aiemmin julkaistussa ensilukaisussa kerroinkin. Jäin kuitenkin siinä pohtimaan minkälaiseksi sarja kehkeytyy. Nyt koko mangasarjan lukeneena minun ei enää tarvitse pohtia.
Laajaan hahmokaartiin perustuva hienoinen kritiikkini muuttuu jopa sarjan vahvuudeksi sen edetessä. Basiliskin luonteen vuoksi hahmoja tippuu kuolemanpelistä koko ajan, ja jäljelle jäävät hahmot alkavat herättämään lukijassa vahvojakin tunteita. Ogan ja Igan klaanin vahvimpien ninjojen luonteenpiirteet ja taistelutekniikat tulevat tutuksi ja sen myötä mangan viimeisimmät pokkarit ovat kaikista parhaimpia lukukokemuksia.
Jokaisen hahmon ulkonäön ja taistelutekniikan ainutlaatuisuus on myös ehdottomasti sarjan suuria vahvuuksia. Jos tässä ei olisi onnistuttu kunnolla, olisi mangan seuraaminen jäänyt hyvin vaikeaksi ja yksitoikkoiseksi. Taistelutekniikat eivät ole vain ainutlaatuisia vaan myös mielikuvituksellisia, mikä tekee jokaisesta sarjan taistelusta ja yli kahdestakymmenestä kuolemasta vähintäänkin kiinnostavan.
Segawan piirrokset pysyvät koko sarjan ajan tasaisen erinomaisina. Historiallisen romaanin tarinan vastapainona piirrosjälki, joka voisi olla suoraan paranormaalista kauhumangasta toimi mitä parhaiten. Segawa onnistuu myös hienopiirteisimmissä asioissa kuten hahmojen tunteiden ilmaisussa ilmeiden kautta todella hyvin. Taistelupainotteisen mangan keskiössä kuitenkin pysyvät aina fantasiantäyteiset toimintakohtaukset, joiden lukeminen tuntuu todella sujuvalta läpi sarjan. Alussa taistelukohtauksien paljous saattaa turruttaa lukijan, mutta mangan edetessä niiden vastapainoksi tulee kaikenlaista muuta juonittelua, mikä luo toimintakohtauksista entistäkin nautinnollisempia.
Ensimmäisessä pokkarissa esitelty rakkaustarina ei ole koko ajan sarjan keskiössä, mutta se pysyy vaikuttavana tekijänä kaiken takana. Mangan loppuhuipennus on hieman ennalta arvattavissa, varsinkin jos 1600-luvun samuraiden toimintatavat ovat tuttuja, mutta se tuntuu silti tyydyttävältä tavalta lopettaa klaanien välinen taistelu. Rakkaustarinan painavuus olisi ollut uskottavampi, jos sarja olisi käyttänyt hieman enemmän aikaa näiden kahden hahmon välisen kemian esittämiseen.
Henkilökohtaisesti sarjan mielenkiintoisimpia hetkiä olivat takaumat, joissa henkilöhahmojen sekä klaanien historiaa avattiin kerralla kunnolla. Näitä hetkiä olisin suonut sarjaan vielä paljon enemmänkin, sillä monet asiat klaanien sotureista jäivät täysin pimentoon. Lisäksi mangassa käytettiin hieman liian paljon aikaa joihinkin yksittäisiin toimintakohtauksiin, joiden kuolonuhreista oli vaikea piitata niiden pinnallisuuden vuoksi.
Kokonaisuudessaan Basilisk kuitenkin toimii hyvänä toimintamangana. Vanhan romaanin sovituksena se on jopa erinomainen, sillä vaikka taustalla onkin klassinen tarina, ei se mangaa lukiessa tule ensimmäisenä mieleen. Toisin sanoen sarjasta on tehty sovitus, joka toimii nimenomaan mangan muodossa. Tämän ansiosta Masaki Segawan taide pääseekin loistamaan. Joissain kohdissa mangan painotus toimintaan ja hurmeisiin piirroksiin on kuitenkin viety mielestäni liiallisuuksiin asti. Jos se ei kuitenkaan häiritse, kannattaa pokkareihin ehdottomasti tarttua.
Arvosana: 3/5
Teos: Vauhdikas ja verinen lukukokemus rakkaudella höystettynä.