Nuori Punasolu etsii vimmaisesti keuhkoja ensimmäisellä happitoimituksellaan, kun iso ja paha Pneumokokki hyökkää kehoon. Onneksi apuun saapuu toiminnallinen Valkosolu, joka päihittää bakteerin hetkessä. Tämä on kuitenkin vasta alkua näiden kahden solun työpäivässä kehossa, joka vaikuttaa olevan koko ajan uhan alla.
Solut työssä on Akane Shimizun mangasarja, jota julkaistiin kuuden pokkarin verran Shounen Sirius -lehdessä vuodesta 2015 vuoteen 2021 asti. Sarjasta on tehty monia spin off -sarjoja sekä David Productionin kahden kauden pituinen animesovitus. Suomeksi sarjan julkaisee Sangatsu Manga ja ensimmäisen pokkarin on määrä tulla ulos 28.3.
Päähahmo Punasolu
Solut työssä yllättää lukijan heti alussa. Jo ensimmäisten sivujen aikana tapahtuu toimintaa, jota en ainakaan itse osannut odottaa sarjan nimen ja juonikuvauksen perusteella. Pelkäksi räiskinnäksi sarja ei kuitenkaan missään nimessä mene, vaan myös ihmisen biologia on mukana isosti. Paikkojen ja sivuhahmojen roolia ihmisen elimistössä selitetään välillä turhankin tiheästi, joten mangan lukeminen käy melkein biologian kokeeseen pänttäämisestä.
Päähahmojen Valkosolun ja Punasolun keskeinen dynamiikka on ensimmäisten lukujen parasta antia. Varsinkin Punasolun unohtelevaisuus tuo mangaan yllättävänkin hauskan koomisen puolen. Toisaalta kiitos Valkosolun komean ulkonäön ja näyttävien taisteluliikkeiden, myös taistelumangojen fanien luulisi tykästyvän tähän sarjaan.
Päähahmo Valkosolu
Taistelukohtaukset ovatkin ylivoimaisesti näyttävin osa taidetta. Ihmisen elimistön paikkoja on kuvattu kekseliäillä tavoilla, kuten myös hahmojakin. Hahmoista parhaimmat designit on kuitenkin bakteereilla, joiden hirviömäiset ulkomuodot tuovat todella taudinaiheuttajien pahat olemukset eloon.
Eri taudeilla on hyvin erilaisia ulkomuotoja. Osa näyttää avaruusolioilta, osa suorastaan söpöltä. Influenssavirustartunnat taas on kuvattu zombeina, kuinka karmivaa!
Hienon suomennoksen avulla tarinaan pääsee kiinni helposti. Vaikka sarjassa on todella paljon biologiaan liittyviä hieman haastavampia sanoja, tekee suomennos lukemisesta hyvin sujuvaa. Koomiset kohtaukset pääsevät myös täysloistoon suomenkielellä.
Solut työssä on siis ainakin näin ensivilkaisulla hyvin onnistunut toteutus mielenkiintoisesta lähtökohdasta. Sarja on varsinkin niille, jotka haluavat nostalgisoida 1980-luvun ranskalaista animaatiosarjaa Olipa kerran elämää. Muutkin pystyvät löytämään sarjasta niin uutta biologista tietoa kuin söpöjä animetyttöjä. Jokaiselle on siis jotakin, ja uskon, että sarjan edetessä solut pääsevät vasta kunnolla töihin.
Lukijan mielikuvitus pääsee valloilleen seuraavan kerran, kun pöpöt riehuvat omassa kehossa.
Pidempi arvio luvassa Anime-lehden numerossa 137.
